Buugi pääsi Minnan koiraksi ja siten Laahamäen lauman jäseneksi erinäisten omistajuusjärjestelyiden jälkeen Rostin (joka on sen isoisän isoäidin isä) 11. syntymäpäivänä.
Pentuna aika pahankurisen pikkupojan kutsumanimeksi ehdittiin harkita mm. Kiukkua, mutta sittemmin Buugista on kehkeytynyt hieman flegmaattisen oloinen jöröttäjä. Lenkillä jaksetaan kuitenkin riekkua toisten koirien perään ja vapaana luonnossa ollessa jahdata riistaa edesmenneen pedon Kamun perintöä vaalien.
Buugi on aina ollut hyvin itsevarma, ja näihin piirteisiin liittyvät nöyristelemätön asenne toisia koiria kohtaan ja toisaalta rajaton luottamus ihmisiin, jotka kaikki ovat potentiaalisia ystäviä. Poikkeuksena sääntöön ovat olleet koiranäyttelytuomarit, joita mieluusti peruutettiin pöydällä karkuun; tämä osaltaan, erikoisen värityksen ja turkin lisäksi, selittää melko vaatimattomaksi jääneen näyttelymenestyksen. Nyt Buugi toki jo on näyttelyistä eläkkeellä.